Uudistuksia niin Panfuun kuin tännekkin :)

Lukekaas tämä(kirjotan muutes tänään yksin, koska Alice ja Jensku nukkuu vielä)

Arvoisat lukijat
Vuosi vaihtuu pian. Haluaisimme kiittää teitä jännittävästä vuodesta hauskoissa lukemisen seikkailuissa. Samalla toivotamme teille oikein ihanaa joulua (ja paljon lahjoja tietysti ;) )!
Tammikuussa avaamme upeat uudistetut Sassen, Jenskun ja Alicen blogisivut. Niissä on aivan uusi ulkoasu, paljon uutta tietoa sekä hauskaa ajanvietettä helppokäyttöisemmässä muodossa. Vuonna 2011 on myös luvassa muutakin uutta:
• uusia suuria seikkailuja blogissa
• Vinkkejä turvalliseen netin käyttöön
• suuri "Kopioitavaa"-osio, jossa on mm. ladattavaa Panfukivaa
• uusittu "Tietotekstit"-osio, jossa on paljon hyödyllistä tietoa
Nähdään pian Blogissa ja Panfussa!
Sasse, Jensku ja Alice

Eikös olekkin kivaa? Ensin vähän voittajat tiedotusta:

*Spindi voitti Alicen jelppaamis kisan (saa 100 pandakolikkoa)

*Spindi voitti Tarina kisan!

Eli koska Spindi on nyt voittanut 2 kisaa (koska kukaan muukaan ei osallistunut :( ) hän saa sen takia toiset 100 pandakolikkoa! Spindin tarinan saatte kuulla ihan ihan lopuksi mutta älkääpäs nyt vielä rullatko alas ;) Olen järjestänyt nyt tämän kuukauden aikana 2 liittoa: Helppis-Pandat liitto ja Lukija-Pandat liitto. Toivoisin että saisin mahdollisimman paljon osallistujia. Helppis-Pandoihin on jo osallistuttu mutta Lukija-Pandat ovatkin sitten uusi juttu. Kannattaa käydä katsomassa noista Tervetuloa jutun alta(ja yliksen) Nyt mä lähden kattelemaan mun lah... Ai niin! Unohdin kertoa mitä sain joululahjaksi! No tässä ne tulee!

-kultis paketti puoleksi vuodeksi (tästä päivästä alkaen)
-Puman turkoosi huppari(ihannnaaa!)
-Manikyyrisetti
-4 lahjakorttia(2suomalaiseen/yht.100€ ja 2 seppälään/yht.30€)
-70€
-Pikku myy (julhavuoden rannekello)
-suklaata
-Trust Flex desing tablet(piirtopöytä siis)
-The boby shopista jotakin ihme juttuja
-2 nomination palaa (A kirjain ja timantti)
-Marimekon pussukka
-avaimen perän
-pehmosukat
-arvan
-lisää suklaata

Tassutellen
Sasse


Spindin tarina 

Kohmeinen joulu

-Kaakaota! huusi Tiina äidille samalla kun juoksi ovesta sisään.

- Mikäs tuollainen hoppu kaakaolle tuli? kysyi äiti hämmästyneenä.

- Siellä on kauhean kylmä ja tuntuu, että se kylmenee aina vaan, sanoi Tiina samalla kun keitti kuumaa vettä kaakaoon.

- No nyt on talvi, ekös itä kuulu olla kylmä? sanoi äiti ihmeissään.

- Ju mutta ei noin kylmä! tiuskaisi Tiina.

Kun kaakao oli keitetty ja Tiina oli päässyt sohvalle viltin alle, hän päätti avata television. Juuri silloin sieltä tuli sää ennustus:

"Ilma on hyvin kylmä ja se kylmenee vaan, tämä ei ole

normaalia. Jokin tai jonkin viilentää ilmaa sietämättömän

kylmäksi. Kohta emme voi käydä enää ulkona, koska voim-

me jäätyä miltein kuoliaiksi! Nyt kannattaisin sisällä pysyt-

telyä ja takkojen virittelä lämmittämään taloa."

- Ohhoh sanoi äiti, joka oli kokoajan kuunnellut uutisia Tiinan takana.

- Luulit, että liioittelin, sanoi Tiina hiukan oma hyväisesti

- Juu, mutta tuohan on jo vaarallista ja nyt sinun on ol... lause jäi kesken kun Tiinan puhelin soi.

Tiina juoksi vastaamaan.

- Haloo? vastasi Tiina

- Hei,  vastasi tuttu ääni.

- Max! hihkaisi Tiina

- Juu minähän täällä, sanoi Max hiukan nauraen.

- No mikä asia sinut pakotti soittamaan minulle? kysyi Tiina hiukan hämillään miksi Max oli hänelle soittanut.

- Katsoitko uutiset? kysyi Max.

- Juu nehän tulivat juuri, vastasi Tiina.

- No katsos me Ellan kanssa ajattelimme, että eihän Panfussa voi olla noin kylmä, joten jonkun on pakko kylmentää Panfun ilmastoa, sanoi Max huolestuneena.

- Juu-u niinhän se varmaan on, sanoi Tiina, mutta miksi te siitä minulle ilmoitatte?

- No me katsos emme näin joulun alla ehdi mitään arvoitusta ratkomaan, niin mietimme, että sinä ratkaisisit tämän meidän puolesta, Max ilmoitti.

- Juu, tottakai!!!... tai siis juu teisin sen mielelläni, sanoi Tiina innostustaan peitellen.

- No kiitos kovasti soittele jos tarvitset apua, nyt emme osaa sanoa muuta kuin, että nykyään panfu kylmin paikka on maauimala ja samalla kaikki huoneet mitä siellä on, joten minä ainakin aloittaisin tutkimukset sieltä, neuvoi Max ja katkaisi puhelun sanottuaan vielä muutaman sanan.

  No voi ei en minä osaa ratkaista mitään tällaista, miksi minä suostuin tällaiseen, mietti Tiina heti puhelun jälkeen. No kuitenkin menen maaumalalle ja katson minkä laista siellä on. Tiina lähti pukeutumaan. Silloin äiti ilmestyi ovelle:

- Et kyllä lähde minnekkään siellä on liian kylmä! huusi äiti Tiinalle.

- No mutta se on tärkeää minä tulen kohta takaisin, sanoi Tiina ja lähti ulos ovesta.

  Hyrrrrrr... ompa täällä tosiaan kylmä. Mutta nyt vielä pitäisi tehdä jotain tutkimuksia, mutta mitä... Nyt keksin, kävelen paikan ympäri ja katson missä on paikan kylmin paikka. Tiina lähti kävelemään. Hrrrrrrrrrr... täällä on vielä kylmempi mietti Tiina pukukoppien  kohdalla. Hän raotti hiukan ovea. Kylmä tuulahdus tulihänen kasvoilleen. Hän astui sisään. Nyt hänen poskiaan kirveli ja nipisteli, mutta hän ei aikonut lähteä, nyt kun hän oli jo näin paljon edennyt. Mikään ikkuna ei ollut auki, vain yksi kaappi. Hän avasi sen kokonaan. Siellä olitaas asteen kylmempää. Mutta nyt Tiina huomasi jotain hyvin outoa. Kaappi ei ollut kaappi vaan siitä aukesi käytävä. Tiina astu sinne. Kun hän käveli, alkoi kokoajan tulla kylmempi. Lopulta pitkän kävelyn päätteeksi hän näki oven käytävän päässä. Hän juoksi sinne. Siellä oli VALTAVA tuuletin joka tuulettaa kylmää ilmaa suoraan kohti panfua! Se olisi sammutettava! Mutta miten ajatteli Tiina. Hän meni sen viereen. Nyt ilma alkoi olla jo niin kylmää, että hän alkoi sinertää!  Missä se on, missä se on, mietti Tiina kuumeisesti. Juuri kun hän oli luovuttamassa hän huomasi, että siinä oli kuin olikin on/off nappula. Tiina rupesi kiipeämään kolmen metrin korkuista tuuletinta ylös kohti on/off nappulaa. Hän oli aivan kohmeessa jo puoli matkassa, mutta ajattli, että hänen on pakko jakaa. Juuri kun hänen sormensa olivat lipeämässä kylmyyden jähmettäminä. Juuri silloin hän oli on/off nappulan luona. Hän oli liian jäässä töntääkseen sitä, mutta silti hänen se oli tehtävä. Kuka häntä nyt olisi auttanut? Hän vain työnsi ja puski ja lopulta sai kuin saikin nappulan off-tilaan. Hän tippui siinä samassa kaksi metriä pitkin jättimäistä tuuletinta. Ihmeekseen hän ei pudonnut maahan eikä tämähtänyt mihinkään kovaan. Hän kohotti katseensa ja näki, että oli Maxin sylissä. Hän oli kuitenkin niin jäässä, ettei pystynyt huhumaan.

- Taidan viedä sinut kotiin lämmittelemään, naurahti Max.

   - Miten löysit minut? uteli Tiina Maxilta.

- No minä vain seurasin sinun jälkiä lumessa ja tietysti olit jättänyt kaikki avaamasi ovet auki, naurahti Max.

- Jaa, sanoi Tiina nolona.

- No mutta olet antanut Panfulle maailman parhaimman ja samalla lämpimimmän lahjan! sanoi Max ja kaikki alkoivat nauraa.

Seuraavana päivänä he kaikki julivat jouuaattoa ja samalla myös Tiina koska pelasti Panfun jäätymiseltä!

            LOPPU